Sisulla!

Nopeasti se aikaa menee kun ehti yli viikko jo vierähtää edellisestä postauksesta, mutta onhan tässä kaikenlaista vääntöä ja kääntöä ollutkin... Sarpan pohkeet alkaa vähitellen rentoutua, meikäläisen selkä keksii aina välillä uusia oikkuja ja Grandia on vaivannut polvitaipeen kipeytyminen. Itse pystyin viikon kaikki yhdeksän reeniäni tekemään ja siitä jäi hyvä maku suuhun sentään.
Tiistaiaamuna kävin loikkimassa ylämäkeen Urkkapuistossa ja kyllä tuli hyvä mieli kun pääsi taas tutun ja turvallisen stadionin huomaan reenailemaan. Radat olivat jo sulat ja hirveän kutsuvat näköiset... Viime kesänä saatiin treenata evakossa Kaarinan kentällä, joka tosin sopi meille aivan mainiosti, mutta kyllä mä vaan ainakin parhaiten kotikentällä Urkkapuistossa viihdyn! Saa nähdä joudutaanko kevään aikana Tepsin ja Interin pelien takia siirtämään monia reenejä muihin maisemiin, mutta reenaillaan nyt vielä tovi ainakin Kupittaan hautomossa... Kevätaurinko on muutamaan otteeseen jo aika kivasti lämmittänyt hallin sisälämpötilan trooppisille asteille, mikä kelpaa kyllä jaloille mutta tekee kovin janoiseksi ; )
Tällä viikolla harmitti kun en päässyt Grandin kanssa vetämään vetoja mutta eiköhän se likka sieltä pian palaa taas radalle entistä ehompana. : )Puntilla tänään aamusella se jo olikin mukana touhussa!
Loppuun on tällä kertaa vielä pakko todeta, että on se Sarppa kyllä melkonen sisupussi. Olin eilen aamulla samaan aikaan tekemässä huoltavaa reeniä kun Sarppa paineli spinningistä kipeytyneestä takamuksesta huolimatta sinnikkäästi muutaman tonnin. Ei voi muuta sanoa kuin että on se kova ; )
P.S. Eipä näytä kovin pahalta (ainakaan vielä) tuo mahtava lumimyrsky-takatalvi jota tänne eteläiseenkin Suomeen povattiin... Kopkopkop.

Palaillaan taas pian!

Tahmaista menoa

Huh heijjaa! Täällä kirjottelis yks tällanen tahmatassu, sen verran oli tahmeeta juoksu tänään... Joskus näin. Tulipahan ainakin tän päiväset 3x2x170m juostua. Muuten kaikki hyvin, kevät etenee kovaa vauhtia ja kesä lähestyy. Vaikka etelänleiri taitaakin tänä keväänä jäädä väliin niin sehän ei meidän menoa hidasta!
Sarpalla ja Grandilla on huomenna viimeinen yo-kirjoitusrupeama matikan parissa, jonka jälkeen luvassa on vapaus (tai no pääsykokeisiin valmistautuminen...)

Ei tämän enempää tällä kertaa, meikäläinen suuntaa vielä pariksi tunniksi töihin. Huomenna luvassa kevyttä lenkkiä ja palauttelua kera nilkkajumpan. Sonmoro! :)

hola hola carambola!

Pikainen päivitys ennen muutamaa herkullista lepopäivää! Eilisistä vedoista selvitty vaikka vaikeampaa oli kuin viime viikolla. Tais viikon aikasemmat reenit painaa aika tehokkaasti jaloissa. Mutta tulipahan juostua! Sarpalle tuli pieni ohjelmamuutos, eli nokka kohti pohje- ja penikkahierontaa eli ultimatekidutusta. Toivottavasti kivut katoavat kun lihakset saadaan kunnolla myllättyä ;) Tänään ohjelmassa oli kuntosalisettiä ja nyt loppuviikonloppu sitten lungisti. Paitsi Mirkkis suuntaa huomenna Supertreeneihin hikoilemaan muutaman jumpan. Mua hiukan kutkuttelis mennä huomenna kiipeämistä kokeilemaan, mut kathellaan... Nyt hyvät viikonloput itse kullekin :)

We´re back!

Muisteltiin yksi päivä reeneissä vanhaa blogikokeilua joka jostakin syystä kuivahti pari vuotta sitten kasaan (krhm, mistäköhän syystä...?) ja ajattelin että joskos nyt kokeiltaisiin uudestaan! Ajankohtakin tuntuu olevan otollinen, koska kuviot ovat muuttuneet aika hurjasti entisestä.

Tällä hetkellä reenaillaan edelleen Mirkkiksen johdolla, mutta muuttuneella porukalla. Mukana siis minä, Sarppa sekä Grandi. Tisu on väliaikaisesti toipilaana ja poissa kuvioista loppukesästä loukkaantuneen nilkan ja alkuvuoden nilkkaleikkauksen takia. Kaikeksi onneksi hän päätti lähteä vajaaksi viideksi kuukaudeksi Australiaan au pairiksi uusia tuulia haistelemaan ja rauhassa nilkkaansa kuntouttamaan. Elämä Perthissä on nimittäin sujunut mainiosti, mutta siitä lisää myöhemmin. :)

Koska meillä kaikilla on sen verran omat meiningit ja ajatukset elämästä ja urheilusta, ajattelin että kirjoteltaisiin kaikki hieman itsestämme, saavutuksistamme ja ajatuksistamme. Pienimuotoisen esittelyn meistä kaikista uskallan silti tässä kirjoittaa heti alkuun:
Mirva aka Mirkkis on sinnikäs ja uhrautuvainen valmentajamme, joka on jaksanut pyöriä kuvioissa jo yli kymmenen vuotta. Oma yleisurheilu-urani rakentuu pitkälti Mirkkiksen kanssa tehdystä yhteistyöstä, kuten myös Sarpan ja Tisun. Mirkkiksellä on myös valmentamisen ohella (khe, sehän se pääasia on) ihan oikea työkin yläasteen liikunnan ja terveystiedon opettajana.
Tiia aka Tisu on tunnetusti sosiaalinen ja sisukas mimmi, joka on paitsi viime kesän Kalevan kisojen naisten suomenmestari pituudessa, myös viime syksyn ylioppilas. Kuten sanottua, Tisu on kesän lopusta asti joutunut pitämään taukoa yleisurheilusta ja kasvattanut jälleen kerran aimo annoksen sisua tulevaisuutta varten. Tisu saa kirjoittaa itse tarkemmin omasta tilanteestaan, mutta urheilu on pysynyt kuvioissa mahdollisuuksien mukaan ja jopa juoksuaskeliakin on jo otettu... Eipäs pilata jännitystä!
Saara aka Sarppa on meidän porukan todellinen taistelija, joka ei vähästä valita (eikä paljostakaan). Ranskassa vietetyn vaihto-oppilasvuoden seurauksena Sarppa ahertaa vuotta nuorempiensa kanssa paraikaa ylioppilaskirjoitusten parissa, samalla tietysti reenaten kovalla sykkeellä "kuona-aineiden poistokauden" (niin kuin hän sen itse hikisenä totesi) reeneissä.
Saara akaGrandi on meidän porukan "junnu" ja ollut nyt mukana kuvioissa muutaman vuoden ajan. Täytyy kyllä sanoa että Grandi on ollut todella mainio lisäys reeniporukkaamme (eikä vain siksi että mulla on oma lehmä ojassa ja oon tyytyväinen kun olen saanu reenikaverin, jonka kanssa on kaikki samat reenit...)! Grandi on jo monta vuotta joutunut taistelemaan ikuisuusilkeän takareiden kanssa, mutta kyllä se takareisi vielä turpiin saa (tämä pitää nyt tulkita niin, että takareisi suostuu yhteistyöhön).
Ja sitten vielä minä, Emma aka Emski. Selkäongelmaisen välivuoden jälkeen olen nyt opiskellut mediatutkimusta Turun yliopistossa kohta vuoden ja voin todeta, että kyllä kelepaa! Luentoja on niin vähän ettei reenamisessa ole ollut mitään ongelmia. Opiskelu ei siis todellakaan ole ollut liian rankkaa, ja opintopisteitäkin tuleekin ihan tarpeeksi. Reenien riesana ovat olleen rasittavat nilkkani, joista toinen on tässä keväällä nyrjähtänyt jo kaksi kertaa. Mutta ei se auta, nilkkajumpalla kohti ääretöntä ja sen yli!

Aika epämääräistä turinaa sain nyt aikaiseksi mutta onhan sekin jotakin. Tunnin päästä olisi luvassa mulla ja Grandilla 4x600m ja Sarpalla 4x1200m ja ei paljoa naurata... Palataan siis asiaan!