Siismitäihmettä, hyvin on taas unohdettu ja hylätty ja kuopattu tämä surkea blogintekele. Eksyin kuitenkin hetken mielijohteesta piiiiiitkästä aikaa tänne ja lueskelin huvikseni vanhoja tekstejä. "Hieman" ovat kuviot muuttuneet tämän syksyn aikana, mutta unelmapari (Emski ja Grandi) voi oikein makeasti!
Hommahan on niin, että Mirkkis pullautti heinäkuun lopulla pienen Tytti-tyllerön ja valmennuskuviot menivät täysin uusiksi. Todettiin että mun kohdalla kaivataan suuria muutoksia, Grandin kohdalla taas ei niinkään. G vetää siis reenejä Mirkkiksen ohjelmalla, kun meikäpoika puolestaan kirmaa ja riehuu Ratia &Teini -tiimin opeilla. Aluksi muutos tuntui oudolta ja ehkä vähän pelottavaltakin, mutta nyt kun kuvioihin on täysin totuttu niin ainakin omalla kohdallani ainut negatiivinen asia on että tehdään Grandin kanssa tosi harvoin treenejä yhdessä ja näen Grandia ja Mirkkistä ihan liian harvoin. Vaikka uuden tiimin epeleillä onkin ihan omat hauskat (paskat) läppänsä, muistelen kaiholla vanhoja hyviä aikoja! :-D Onneks nähdään kuitenkin edes joskus Grandin kanssa ja voihan noita ihania naisia käydä välillä kurkkailemassa ihan vapaa-ajallakin (niin ja sitä söpöä pikkuista mönkijää myös...).
Itse reenit ovat olleet täynnä kaikkea uutta ja monella eri tavalla haastavaa - toiset jutut ovat fyysisesti haastavia ja toiset henkisesti. (Ja toiset testaa itse kunkin mielenterveyttä.) Salaa kaipaan myös kaikkia kauheita vetoreenejä, joita ei nyt tässä rakettinopeutta metsästäessä ole tullut harrastettua lainkaan. Kesällä nähdään mitä muutokset tuovat tullessaan, mut fiilikset ovat aika hyvät! Tärkeintä on vissiin kuitenkin että hommasta nauttii. (Lue: tulos tai ulos).
P.S. Oon mä opiskellukki, nimimerkillä välttelenjuurikandinviimeistelyäkoskaseonperiaatteessavalmiseikäkiinnostaenää
-the Emski
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti