Nyt kävi niin että meikäpoika vai mikä tyttö lienenkään sai eilen isoimman pokaalin minkä oon koskaan kisoista tai mistään muualtakaan kissanristiäisistä pokannu! Kyllä oli naurussa pitelemistä ku Mirkkis ekan kerran bongas voittajille jaettavat pokaalit ja niiden massiivisen koon. Sitte oli vielä sellanen mysteeripoksi, jonka sisältö selvis vasta ku kipitti ittensä hapoille ja esitteli mustelmakokoelmiaan maailmalle ja selvis voittajana ja suurena sankarina maaliin. Siitä sitten myöhemmin siitä poksista.
Nyt tähän väliin kuitenki pieni ylistyslaulu Mänttä-Vilppulalle ja noille Vilppulan kansallisille. Missä hei kaikki urheilijat oli, osaanotto oli keskimäärin 2 urheilijaa/laji. Miksette tullu juoksee, ihan huikeet kisat oli! Katsomo oli täynnä ku Vilppulan yhdestätoista tuhannesta (olikse nii?) ainaki puolet oli paikalla ja muisti kannustaa ainaki viimesellä viidelläkymmenellä metrillä. Radanki sai melkein valita ite... Ei mut oikeesti, ens vuonna kaikki tonne!
Palataan sitten vaikka siihen poksiin, se oli hieno. Siel oli vessapaperia, talouspaperia, nenäliinoja, käsipaperia, foliota ja leivinpaperia. Mitä sitä opiskelija vois enempää palkinnolta toivoakaan? Hyvä ettei ollu ketään mua nopeempaa mun juoksussa baanalla ni sain korjata nää huikeet edelläkuvailemani palkinnot itelleni. Vielä ku jaksaisin tyhjentää ton poksin, tossa se möllöttää keskellä olohuoneen lattiaa... Mut miksi tehdä sen nyt kun voin tehdä sen huomennakin?
Ja niistä mustelmista, niitä on mulla nyt aikamoinen kokoelma. Olin nimittäin maanantaina Flow Parkissa ja otin vähäseeeeen osumaa. Sääret pilkulliset ja käsivarsissakin aika kauniit ruhjeet... Meikällä loppu hiukan sormi- ja hauis- ja oikeestaan ihan kaikki käsivoimat ku piti mennä sitä kaikkein vaikeintaki rataa rämpimään läpi. Vähän piti sit fuskata ja killua siellä vaijerien varassa (ja kolhia itteään jokasen lautaan ja renkaaseen ja köyteen mitä sinne oli ilkeät ihmiset toisten kiusaksi radalle väkertäneet)ku rupes kuolemanpelko hiipii housuihin. Tai melkein ainaki. Älkää hullut menkö sinne! (Viiitsivitsi, menkää vaan.)
Ja ainii- aika parani taas puol sekkaa tulokseen 64,13 mut taas jäi hampaankoloon ku ekoille aidoille sai ihan sipsutella ja vauhti hidastu. Harvemmin käy niin että parhaiten sujuu kaks loppusuoran aitaa...
Ylihuomenna on taas yhdet mahtikekkerit, nuo kirotut ja paljon puhuttavat SM-viestit. Joukkueet ja kaikki muukin meininki on sopivasti vielä pikkasen levällään, ettei vahingossakaan mitään vaihtoja olis tullu harjoteltua ja tuntumaa otettua. Toivotaan silti viikonlopulle oikeeta JYTKYÄ ja rutkasti onnea ettei kapulat nyt ihan minne sattuu lentelis. Toivottavasti TuUL pokkaa monta mitskuu - muute tulee varmaan monelle kauhia poru. Nährää Porish!
Emski out.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti